Vihreä siirtymä vaatii toimivaa tuottajavastuuta
Vihreän siirtymän eteneminen edellyttää, että materiaalit pysyvät kierrossa ja tuottajavastuu toimii. Tampereella järjestetyssä Tuottajavastuuiltapäivässä keskusteltiin sähköistymisen kiihtyvästä vaikutuksesta akkujen kierrätykseen, ekomodulaation kannustimista ja tarpeesta uudistaa EU-tason mittareita vastaamaan käytännön kiertotaloutta.
Taistelu ilmaston lämpenemistä vastaan edellyttää globaalisti siirtymistä fossiilisista polttoaineista sähkön käyttöön. Tämä taas tarvitsee tuekseen yhä tehokkaampaa kykyä pitää jo jalostetut raaka-aineet käytössä uudelleen ja uudelleen.
”Vihreän siirtymän myötä sähköllä on merkitystä liikkumisen ohessa yhä enemmän myös teollisissa prosesseissa. Siksi tarvitaan keinoja varastoida sähköä eli tarvitaan akkuja, joihin puolestaan tarvitaan mineraaleja”, Fortumin senior advisor (technology & strategic partnership) Kenneth Ekman tiivisti Tampereella pidetyssä Tuottajavastuuiltapäivässä.
Suomessa kerätään erilaisia akkuja noin 25 000 tonnia vuodessa.
”Yhteiskunnan sähköistymisen myötä akkujen määrän arvellaan kuitenkin 15-kertaistuvan jo lähitulevaisuudessa”, lyijyakkujen kierrätyksestä vastaavan tuottajayhteisö Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtaja Johanna Alakerttula huomauttaa.
Mineraalien kasvava kysyntä lisää tarvetta kierrättää. Euroopan unioni onkin kiristänyt akkumineraalien sekoitevelvoitetta: vuonna 2036 uusissa akuissa käytetystä litiumista on oltava kierrätettyä jo 12 %, nikkelistä 15 %, koboltista 26 %, ja lyijystä 85 %.
”Sekoitevelvoitteen ytimessä on tuottajavastuuseen perustuva toimiva keräys- ja kierrätysjärjestelmä, joka palauttaa materiaalit raaka-aineeksi. Sen ansiosta akkujen valmistajat voivat luottaa, että kierrätysmateriaalia todella myös riittää sekoitevelvoitteen toteuttamiseen”, Alakerttula painottaa.
Suomi kerää paljon, mutta jää silti tilastoissa jälkeen
Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK on järjestänyt Tuottajavastuuiltapäivän vuodesta 2016 lähtien. Tänä vuonna kymmenen vuotta täyttäneen neuvottelukunnan ohella juhlittiin sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) tuottajavastuun 20-vuotisjuhlaa.
”Käytännössä kaikki kerättävissä oleva SE-romu kerätään, sillä tunnolliset kuluttajat tietävät Suomessa hyvin, minne SERiä voi palauttaa”, Sertyn eli SER-tuottajayhteisö ry:n toiminnanjohtaja Arto Puumalainen sanoo.
Samalla sähkö- ja elektroniikkaromuun liittyy erikoinen epäkohta. Euroopan unionin keräystavoite SERille on 65 prosenttia. Koska luku kuitenkin lasketaan vuosittain markkinoille laskettavan ja sieltä kerättävän materiaalin suhteesta, tilastojen valossa näyttää, että SERiä kerättäisiin Suomessa laiskasti. Nyt keräystavoitteesta jälkeen jäävää maata uhkaavat EU:n sanktiomenettelyt.
Selitys löytyy pitkälti uuden teknologian käyttöönotosta. Viime vuosina esimerkiksi ilmalämpöpumput ja aurinkopaneelit ovat yleistyneet. Painavien laitteiden käyttöikä on 20–30 vuotta, joten nyt markkinoille myydyt tonnit kumoutuvat kierrätystonneina tilastoissa vasta 2040-luvuilla.
”On hullua, että keräämme talteen lähes kaiken mahdollisen ja silti meitä uhkaavat sanktiot. Siksi keräysasteen laskentaperusteita olisikin muutettava vastaamaan todellista tilannetta”, Puumalainen sanoo.
Porrastetut kierrätysmaksut kannustavat uusiokäyttöön
Tuottajavastuuiltapäivä keräsi Tampere-taloon ja etäyhteyksien päähän yli 200 kiertotalouden ammattilaista.
”On ilahduttavaa nähdä, kuinka erilaiset organisaatiot kiinnostuvat kiertotaloudesta. Se näkyy konkreettisesti myös Tuottajavastuuiltapäivän osallistujajoukossa. Tarve kierrätysmateriaaleille sekä kiertotalouden osaamiselle ja innovaatioille kasvaa jatkuvasti alasta riippumatta”, TYNKin pääsihteeri Maija Hirsmäki sanoo.
Toimiva kiertotalous tarvitsee tuekseen lainsäädäntöä. Vuodesta 2021 Suomen jätelaissa on ollut maininta niin sanotusta ekomodulaatiosta. Se on ohjauskeino, jolla tuetaan ekologisempaa tuotesuunnittelua porrastettujen kierrätysmaksujen avulla.
Mitä helpompaa hyötykäyttö on, sitä edullisempia kierrätysmaksut ovat. Hyvä esimerkki ekomodulaation vaikutuksesta ovat pantilliset pullot, joiden palautusaste Suomessa on peräti 97 prosenttia.
”Värillisestä muovipullosta ei voi valmistaa uusia juomapakkauksia, minkä vuoksi sen kierrätysmaksu on korkeampi. Siksi noin 95 prosenttia muovipulloista on nykyään kirkkaita. Tässä kierrätysmaksujen ohjausvaikutus konkretisoituu aika hyvin”, tuottajayhteisö Suomen palautuspakkaus Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurminen sanoo.
Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK
Tänä vuonna 10 vuotta täyttävä Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK perustettiin vuonna 2015 Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen neuvottelufoorumiksi ja edunvalvojaksi.
TYNKin jäseniä ovat Akkukierrätys Pb Oy, ERP Finland ry, FLIP ry, Recser Oy, SELT ry, SER-tuottajayhteisö ry, Sumi Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy, Suomen Pakkaustuottajat Oy, Suomen Palautuspakkaus Oy, Suomen Rengaskierrätys Oy ja Suomen SUP-Tuottajayhteisö Oy.
TYNK järjesti tuottajavastuualojen polttaviin aiheisiin pureutuvan Tuottajavastuuiltapäivän Tampere-talossa torstaina 6.11.2025. Toimittaja ja tietokirjailija Kimmo Ohtosen juontama tapahtuma keräsi paikan päälle ja videoyhteyden päähän yli 200 kiertotalouden ammattilaista.
Löydät tapahtuman sosiaalisen median kanavissa tunnuksella #TVIP2025.
