SUP-tuottajayhteisöt ympäristövaliokunnassa

Hallituksen esityksessä muutokset koskevat eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden eli SUP^*-tuotteiden tuottajan kustannusvastuuta tietyistä toimista, joita kunnat toteuttavat roskaantumisen ehkäisemiseksi ja siivoamiseksi. Esityksen mukaan tuottajien kunnille maksamat korvaukset perustuisivat pääsääntöisesti kiinteämääräiseen asukaskohtaiseen vuosikustannukseen.

SUP-tuottajayhteisöt korostivat, etteivät tuottajan korvaamat kustannukset SUP-direktiivinkään mukaan saa ylittää kustannuksia, jotka ovat välttämättömiä tuottajan kustannusvastuun piiriin kuuluvien toimien toteuttamiseksi kustannustehokkaasti. Näin ollen kiinteämääräiseen korvaukseen siirtymisen välttämätön edellytys olisi kuntien velvoite ilmoittaa kustannuksista. Tuottajayhteisöt kannattivat esitystä, että kunnille säädettäisiin velvollisuus toimittaa viranomaiselle selvitys edellisenä vuonna toteutetuista jätehuolto- ja siivoustoimista kustannuksineen. Kunta olisi oikeutettu tuottajien maksamiin korvauksiin toimitettuaan selvityksen viranomaiselle määräaikaan mennessä. Kuntien toimittaman selvityksen avulla voitaisiin varmistaa, että korvauksia maksetaan vain niille kunnille, jotka ovat toteuttaneet tuottajan kustannusvastuun piiriin kuuluvia toimia. 

Hallituksen esityksessä myös ehdotetaan, että tuottajan kustannusvastuuta laajennettaisiin nikotiinipussien aiheuttaman roskaantumisen ehkäisemiseen ja siivoamiseen. Tuottajayhteisöt kannattivat kyllä tavoitetta ehkäistä ja vähentää nikotiinipussien aiheuttamaa roskaantumista. Ne eivät kuitenkaan kannattaneet tältä osin hallituksen esitystä, koska se olisi kansallinen lisäys SUP-direktiivin vaatimuksiin, eikä kuitenkaan sisältäisi keinoja sinänsä hyvän tavoitteen saavuttamiseen. Nikotiinipussien lisääminen tuottajan kustannusvastuun piiriin olisi ymmärrettävissä lähinnä nikotiinipusseihin kohdistuvaksi pisteveroksi, jolla vain kerättäisiin verotuloja kunnille.