Väärin lajitellut muovipakkaukset kasvattavat Suomen laskua EU:lle
Kotitaloudet lajittelivat vain hieman yli kolmanneksen muovipakkauksista vuonna 2025. Loput eli suurin osa lajiteltiin väärin – yleisimmin sekajätteeseen. Tämä tulee kalliiksi niin kotitalouksille ja taloyhtiöille kuin Suomellekin.
EU on asettanut jäsenmailleen tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä 55 % muovipakkauksista tulisi kierrättää. Suomen Pakkauskeräys RINKI Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen kertoo, että tavoitteeseen pääsemiseksi kahdeksan kymmenestä muovisesta kuluttajapakkauksesta pitäisi lajitella. Vuonna 2025 pantittomista muovisista kuluttajapakkauksista lajiteltiin muovinkeräykseen kuitenkin vain 36 %, eli hieman yli kolmannes.
Suomi maksaa EU:lle tällä hetkellä 90 miljoonan euron maksun kierrättämättömistä muovipakkauksista, sillä muovin kierrätysaste vaikuttaa jäsenmaiden EU-maksujen suuruuteen. Summa laskisi, jos pakkausmuovia lajiteltaisiin Suomessa ahkerammin. Myös kotitaloudet ja taloyhtiöt säästäisivät, jos muovipakkaukset lajiteltaisiin oikein, sillä sekajäteastian tyhjennys on kalliimpaa kuin muoviastian tyhjennys.
Yksi yleinen harhakäsitys muovipakkausten lajittelun suhteen on, ettei taloyhtiön tai Rinki-ekopisteen muovinkeräysastiaan saisi laittaa kuin puhtaaksi pestyjä muovipakkauksia. Muovipakkauksia ei kuitenkaan tarvitse pestä – riittää, että pakkaus on tyhjä.
Lue lisää muovipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä Suomessa ja katso vinkit muovin lajitteluun:
- Vain joka kolmas muovipakkaus palautui kiertoon vuonna 2025 (Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n tiedote 16.3.2026)
