TYNK tuo tuottajavastuun asiantuntemusta kiertotalouslakia valmistelevaan työryhmään
Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan nykyisen jätelain tilalle uutta kiertotalouslakia. Tuottajayhteisö Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck edustaa työryhmässä Tuottajayhteisöjen neuvottelukuntaa. Ryhmässä hän edistää kaikille tuottajavastuualoille yhteisiä tuottajavastuun tehokkaan toteutumisen edellytyksiä, kuten lainsäädännön tehokasta toimeenpanoa ja valvontaa sekä toimivia kierrätysraaka-ainemarkkinoita.
Jätelainsäädännössämme on käynnissä merkittävä uudistus. Lukuisia kertoja muutettu nykyinen jätelaki ja useat sen nojalla annetut EU-direktiivejä täytäntöönpanevat asetukset muodostavat vaikeasti hallittavan ja ymmärrettävän kokonaisuuden. Ympäristöministeriön heinäkuussa 2024 nimittämän työryhmän tehtävänä onkin nyt valmistella voimassa olevan jätelain tilalle uusi selkeämpi kiertotalouslaki. Siinä jätealan lainsäädännön systematiikkaa ja rajapintoja muuhun lainsäädäntöön halutaan selkeyttää.
– Tuottajavastuunkin toteutumisen kannalta erittäin tärkeä lähtökohta kiertotalouslaille on, että meille luodaan selkeä ja ennustettava sääntely-ympäristö, painottaa Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNKiä työryhmässä edustava Liisa-Marie Stenbäck.
Kiertotalouslakityöryhmän toimikausi kestää vuoden 2025 loppuun. Ensimmäiseksi työryhmä käsittelee vaihtoehtoisia sääntelymalleja Syken laatiman esiselvityksen pohjalta. Varsinaista sisältöehdotusta päästään kirjoittamaan sääntelymallin valinnan jälkeen. Työryhmä voi perustaa jaostoja ja kutsua asiantuntijoita valmistelemaan ja tekemään esityksiä yksittäisistä sääntelyn osa-alueista.
– Tuottajavastuu on perustellusti nostettu jo esimerkiksi aihekokonaisuudesta, johon liittyen tarvittaisiin laajempaa näkemystä. Tuottajavastuualakohtaisten erityiskysymysten käsittelemiseksi pitäisi perustaa tuottajavastuujaosto, Stenbäck toteaa.
Elinkaariajattelu vahvistuu
Kansallisen hallitusohjelman lisäksi työryhmän tavoitteet tulevat tarpeesta panna täytäntöön EU-sääntelyä, joka on yhä useammin tuoteryhmäkohtaista ja kattaa tuotteen koko elinkaaren valmistuksesta jätehuoltoon. Elinkaariajattelulla halutaan tukea kiertotalouden toteutumista: yhä enemmän käytettyjä tuotteita pitäisi saada palautumaan kiertoon uusina tuotteina, niiden osina tai vähintään neitseellisiä raaka-aineita korvaavina uusioraaka-aineina.
Uudessa laissa halutaan lisätä sääntelyohjausta, joka edistää materiaalikiertoja ja toimivaa kiertotalousmarkkinaa. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että jätesääntelyn suhdetta tuote- ja kemikaalisääntelyyn selkeytetään. Stenbäck korostaa tuottajavastuun merkitystä kiertotalouden toteutumisessa:
– Tuottajavastuu on todellinen kiertotalouden supervoima, sillä sen avulla luodaan kannusteita kestävämpään tuotesuunnitteluun. Kannuste toimii kuitenkin vain, jos tuottajille taataan tehokkaasti oikeus hallita materiaalivirtoja.
Tuottajavastuun ja lainsäädännön asiantuntija
Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck on mitä sopivin henkilö edustamaan TYNKiä kiertotalouslakityöryhmässä. Ympäristöoikeuteen erikoistunut oikeustieteen maisteri Stenbäck on pitkän linjan TYNKiläinen. Hän on ollut mukana neuvottelukunnan toiminnassa ihan ensimmäisistä kokouksista lähtien, ja vuosina 2020–2021 hän toimi TYNKin puheenjohtajana. Hän myös edusti pitkään TYNKiä ympäristöministeriön asettamassa jätealan ja kiertotalouden yhteistyöryhmässä.
– Vuodet TYNK:n puheenjohtajana opettivat näkemään, mitä yhteisiä nimittäjiä ja eroavaisuuksia eri tuottajavastuualoilla on. TYNKin edustaminen jätealan ja kiertotalouden yhteistyöryhmässä taas on auttanut seuraamaan EU:n tuote- ja jätesääntelyn kehittymistä ja hahmottamaan vaikuttamisen paikkoja tuottajavastuun toteutumisen näkökulmasta, Stenbäck kertoo.
Stenbäckin oma ura tuottajavastuun parissa käynnistyi 18 vuotta sitten sähkö- ja elektroniikkatuottajayhteisöjen perustamassa palveluyhtiö Elker Oy:ssä. Nykyään hän edustaa TYNKissä tuottajayhteisö Recser Oy:tä, joka vastaa yli 1 200 paristo- ja akkutuottajan puolesta tuottajavastuun kollektiivisten velvoitteiden täyttämisestä.
– Paristot ja akut ovat ensimmäinen tuoteryhmä, jolle EU-tasolla luotiin koko elinkaaren kattava sääntely. Siirtymäaikojen vuoksi tämä EU:n akkuasetus joudutaan toimeenpanemaan kansallisesti jo ennen kiertotalouslain valmistumista. Tästä syntyvä kokemus hyödyttää varmasti myös kiertotaloustyöryhmää, Stenbäck pohtii.
Yritysten ympäristövastuu ja siihen liittyvän sääntelyn kehitys on kiinnostanut Stenbäckiä opiskeluajoista lähtien. Jo pro gradu -tutkielmassaan hän käsitteli tuottajien vastuuta jätteestä ja oikeutta jätteeseen.
– Tuottajavastuussa yhdistyvät oikeastaan kaikki ammatilliset kiinnostuksen kohteeni eli vastuullinen liiketoiminta, ympäristönsuojelu, kiertotalous ja lainsäädäntö. Haluan tehdä työtä, joka edistää hyvää elämää ja menestyvää liiketoimintaa luonnon kantokyvyn rajoissa, Stenbäck sanoo.
Lisätietoa
- Ympäristöministeriön hankesivu (ym.fi): Jätelain muutoksen III osa – Kiertotalouslaki 2024–2026
