Ajankohtaista

Tässä suora linkki suomenkieliseen videoon ja ruotsinkieliseen videoon. Videot on julkaistu myös Twitterissä sekä LinkedInissä.

1.7.2022 tuli voimaan myös rakennus- ja purkujätteen uudet erilliskeräysvelvollisuudet, jota koskeva samantyyppinen video valmistuu elokuussa.

Lisäksi rakennus- ja purkujätteen erilliskeräysvelvollisuudesta, kuten myös monista muista jätelainsäädännön uusista velvoitteista, löytyy tietoa YM:n verkkosivulta https://ym.fi/jatteet/jatelaki .

TYNK otti kantaa jätelain muutosesitykseen

Hallitus antoi eduskunnalle 23.12.2021 esityksen jätelain sekä merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Lakiesityksen taustalla on ns. EU:n muovidirektiivi, eli Direktiivi tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä, toiselta nimeltään SUP-direktiivi. Suurin osa lakiesityksessä ehdotetuista muutoksista on tehty tämän direktiivin toimeenpanemiseksi kansalliseen lainsäädäntöön.

Jätelain esityksessä oli tuottajayhteisöä koskettavia muutoksia, joten TYNK jätti lakiesityksestä lausunnon.

Esityksessä on paljon tuottajayhteisön kannalta hyviä asioita. Aiemmin pakkausten tuottajavastuuseen liitetty miljoonan euron liikevaihtoraja on lakiesityksessä poistumassa. Tämä on tärkeää toimijoiden tasapuolisen kohtelun, sekä kerättävien raportointitietojen luotettavuuden ja kattavuuden varmistamiseksi. Muutokselle pitäisi kuitenkin taata riittävä siirtymäaika, koska se tuo mukanaan merkittävän määrän hallinnollista työtä.

Jätelakiin esitetään tullin tuottajavastuun etäkauppaa koskevan valvontavelvollisuuden lisäämistä. Tulli valvoisi tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden etäkauppaa yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Tämä on kannatettava muutos, koska se parantaa mahdollisuuksia estää jätelain vastaisten tuotteiden päätymistä markkinoille.

Lakiesityksessä tarkennetaan vaatimuksia tuottajien ja tuottajayhteisöjen omavalvonnasta. Omavalvontavaatimusten ei tule lisätä kohtuuttomasti tuottajayhteisöjen hallinnollista taakkaa ja kustannuksia, sillä tuottajayhteisöjen toimintaa ja tietojen raportointia ohjaa jo vahvasti paitsi jätelainsäädäntö, myös päätös tuottajarekisteriin hyväksymisestä.

Omavalvontasuunnitelma ei luonnollisesti voi korvata viranomaisen valvontavelvoitteita. Lakiesityksessä ehdotetaan, että Pirkanmaan ELY-keskus voisi tarvittaessa määrätä omavalvonnan tueksi teetettävän riippumattoman tarkastuksen. TYNK:in näkemys on, että viranomaisella tulisi kuitenkin olla oikeus vaatia säännöllinen ja riippumaton tarkastus vain, jos siihen todetaan valvonnassa selvä tarve.

On hyvä, että etäkaupan tuottajavastuu hoidetaan muovidirektiivin tuotteiden osalta samoin kuin sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Suomeen sijoittunut toimija, joka myy tuottajavastuun piiriin kuuluvia tuotteita EU:n jäsenvaltioon, hoitaisi tuottajavastuuvelvoitteensa niissä nimeämällä valtuutetun edustajan vastaamaan velvoitteiden täyttymisestä.

Tuottajien kustannusvastuut sekä tuottajavastuun piirissä olevien toimijoiden määrä tulee lakimuutoksen myötä lisääntymään huomattavasti. Tämä vaatii merkittävää hallinnollista panostusta viestintään, valvontaan ja neuvontatyöhön. Nämä muutokset edellyttävät toteutuakseen paljon valmistelevia toimenpiteitä, kuten koulutusta ja tiedottamista, paitsi tuottajayhteisöiltä myös viranomaiselta.

Suunnitelmien mukaan esitetyt lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2023. Tämä on käytännössä kohtuuttoman lyhyt valmistautumisaika tuottajayhteisöille, tuottajille ja viranomaisille. Jotta ehditään rakentamaan lakimuutosten edellyttämät raportointijärjestelmät, sekä kehittämään Tullin ja Pirkanmaan ELY-keskuksen valvontayhteistyö lakimuutoksen edellyttämälle tasolle, tarvittaisiin lain voimaantulosta 12 kuukauden siirtymäaika tuottajavastuuta koskevien velvoitteiden voimaan astumiselle.

Viime vuonna perinteikäs tilaisuus jäi koronan vuoksi väliin, joten kahden vuoden tauon jälkeen keskustelusta on odotettavissa niin intensiivistä, että sitä suitsimaan moderaattoriksi tarvitaan Riku ”Madventures” Rantala.

Hän on sentään löytänyt huoltoasemalta täysin virheellisesti kierrätetyn lääkärinlaukun ja maailman muutamaan kertaan kiertäessään nähnyt, miten eri maissa kierrätys toimii. Torstain Tuottajavastuuiltapäivässä valokeilassa ovat kuitenkin ennen kaikkea suomalaiset kiertotalouden ammattilaiset.

”Kahdessa vuodessa kiertotaloudessa on kehitytty paljon ja koko ajattelu on saanut paljon positiivista nostetta. Erityisesti tuottajien puolella on havahduttu vastuullisuuteen, mikä taas linkittyy vahvasti juuri omien tuotteiden kierrätettävyyteen ja uusiokäytön mahdollisuuksiin”, Tuottajavastuuiltapäivän järjestävän TYNK:n pääsihteeri Arto Silvennoinen sanoo.

Kiertotalouden vapaamatkustajat ovat suuri ongelma

Tuottajavastuuiltapäivän teemana on tällä kertaa tuottajavastuun tulevaisuus ja rooli kiertotalouden vauhdittajana. Nyt suuri kysymys on kierrätysmateriaalin puhtaus.

”Prosessien kehittyessä kierrätysmateriaalista saadaan yhä puhtaampaa ja neitseellisiä materiaaleja voidaan korvata uusiomateriaalilla. Mitä enemmän lopputuote sisältää uusiomateriaalia, sitä parempaa sen on oltava”, Silvennoinen sanoo.

Yksittäisenä asiana esiin nousee pakkausalan tuottajayhteisöjen uudelleenjärjestäytyminen.

Keskustelu pakkauksista on tärkeää myös verkkokaupan kasvun ja siitä seuraavan pakkausjätteen määrän kasvun vuoksi. Samalla verkkokaupan kautta kulkeutuu Suomeen paljon erilaisia tuottajavastuun alaisia materiaaleja.

Pitkään ongelmana on ollut se, että kansainväliset verkkokauppiaat eivät ole osallistuneet kierrätysjärjestelmän rahoittamiseen, vaan Suomessa toimivat yritykset ovat maksaneet myös niiden kierrätysmaksut. Korjattavaa löytyy edelleen, mutta kesällä voimaan tulleen uuden jätelain myötä suunta on oikea, TYNK:n puheenjohtaja Liisa-Marie Stenbäck sanoo.

”Kesästä lähtien myös ulkomaiset etämyyjät ovat olleet tuottajavastuussa kaikilla aloilla, ja moni on halunnut nopeasti hoitaa asiat kuntoon
tuottajayhteisöjen kautta. Isossa kuvassa vapaamatkustajaongelman ratkaisemiseen tarvitaan kuitenkin EU-tason valvontaratkaisuja ja -yhteistyötä”, Stenbäck huomauttaa.

Tuottajayhteisöt muodostavat kiertotalouden selkärangan

Kiertotalous merkitsee tuotettujen materiaalien suljettua kiertoa. Sen sijaan että yksikään materiaali päätyisi kaatopaikalle tai poltettavaksi energiaksi, se pitäisi kyetä käsittelemään uusiomateriaaliksi, jota voidaan käyttää sellaisenaan tai josta voidaan jalostaa uusia lopputuotteita.

Suomessa toimii 17 tuottajayhteisöä, jotka vastaavat omien alojensa materiaalien keräyksestä ja kierrätyksestä. Yhdessä tuottajayhteisöt
muodostavat Tuottajayhteisöjen Neuvottelukunta TYNK:n, joka kattojärjestönä edistää tuottajavastuun toteutumista ja tuottajayhteisöjen
toimintaedellytyksiä.

”Tuottajayhteisöt ovat kiertotalouden selkäranka. Ne ovat organisoineet keräyksen, käsittelyn, koko kierrätysketjun”, Silvennoinen sanoo.

TYNK
Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK perustettiin vuonna 2012 Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen neuvottelufoorumiksi ja edunvalvojaksi.

Siihen kuuluvat Suomen Rengaskierrätys Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Akkukierrätys Pb Oy, Recser Oy, SER tuottajayhteisö ry, FLIP ry, European Recycling Platform (ERP), Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy (SKT), Suomen Palautuspakkaus Oy (PALPA), Mepak-Kierrätys Oy, Suomen Kuitukierrätys Oy (SUK) ja Suomen Uusiomuovi Oy.

TYNK järjestää alan kysymyksiä luotaavan Tuottajavastuuiltapäivän Tampere-talossa torstaina 4.11. klo 12.00 – 16.00.

MEDIALLE
Tuottajavastuuiltapäivä järjestetään torstaina 4.11. Tampere-Talon Duetto-salissa klo 12.00 – 16.30.

Toivotamme median edustajat seuraamaan esityksiä sekä haastattelemaan osallistujia. Pyydämme median edustajia ilmoittautumaan tapahtumaan ennakkoon: arto.silvennoinen@tuottajayhteiso.fi tai liisa-marie@recser.fi

Tilaisuuden ohjelma on liitteenä.

Tapahtumaa voi seurata myös videoyhteyden välityksellä: https://vimeo.com/638959688/89f3d49d50 sekä sosiaalisen
median kanavissa tunnuksella #TVIP21.

YHTEYSTIEDOT

Arto Silvennoinen
Pääsihteeri, TYNK
+358 40 067 4199
arto.silvennoinen@tuottajayhteiso.fi

Liisa-Marie Stenbäck
Puheenjohtaja, TYNK
+358 (0)10 249 1704
liisa-marie.stenback@recser.fi

Recser Oy yhtensä Suomessa toimivista jätelain tarkoittamista tuottajayhteisöistä kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja jättää asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä jätelaiksi. Asiantuntijalausunto on koottu yhteistyössä 13 muun Suomessa toimivan tuottajayhteisön kanssa, jotka tekevät tiivistä edunvalvonta- ja viestintäyhteistyötä Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan (TYNK) muodossa.

Tuottajavastuu on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä jätehuollon sääntelykeinoista, sillä se edistää toteutuessaan merkittävästi kiertotaloutta tehostamalla monien materiaalien erilliskeräystä ja kierrätystä ympäristönsuojelun vaatimukset huomioon ottaen. Tuottajavastuun toteutumisen kannalta olennaista on, että kaikki yritykset hoitavat tuottajavastuuvelvoitteensa, ja että tuottajille taataan myös ensisijainen oikeus järjestää jätehuolto. Hallituksen esityksellä 40/2021 halutaan saattaa kansalliseen lainsäädäntöön jätedirektiivissä[1] edellytetyt tuottajavastuujärjestelmien minimivaatimukset, ja tämän lisäksi lisätään tuottajayhteisöjä ja niiden toimintaa koskevaa sääntelyä kansallisin perustein. Tuemme hallituksen esitystä ja kiitämme tuottajavastuun ulottamista selkeästi kansainväliseen etäkauppaan. Koska tuottajavastuun toteutumisen kannalta olennainen kysymys on kaikkien tuottajien osallistuminen, haluamme esittää vielä huolemme siitä, että tehokkaat keinot vähentää vapaamatkustusta puuttuvat lakiesityksestä yhä. Lisäksi merkittävästi tuottajien ja tuottajayhteisöjen hallinnollista työtä lisäävien uusien vaatimusten esitetty voimaantulo ilman riittävää siirtymäaikaa on kohtuuton vaatimus.

Tästä näkökulmasta haluamme kohteliaimmin saattaa ympäristövaliokunnan tietoon hallituksen esityksen keskeisimmät kohdat tuottajayhteisöjen näkökulmasta ja esittää joitain kehitys- ja muutosesityksiä.

Tuottajavastuun täytäntöönpano

Toimivan tuottajavastuun haasteena on alusta lähtien ollut vapaamatkustaminen eli se, että kaikki toimijat eivät osallistu jätehuollon kustannuksiin tai järjestämiseen. Vapaamatkustamisella on monenlaisia seurauksia kiertotalouden ja tuottajavastuun toimivuuden suhteen: tuottajavastuujärjestelmillä on vähemmän tuloja käytettävissään, kuin mitä olisi, jos kaikki osallistuisivat kustannuksiin. Tämä hidastaa keräyksen ja kierrätyksen tehostamista, ja lisäksi vastuunsa hoitaneet yritykset ovat markkinoilla heikommassa asemassa vapaamatkustajiin nähden. Vapaamatkustajilla ei myöskään ole kannustimia huomioida ympäristömyötäisyytta tuotesuunnittelussaan. Tuottajien vastuiden kasvaessa olisikin tärkeää antaa vastuunsa hoitaneille tuottajille viesti, että vapaamatkustaminen otetaan vakavasti, ja että sitä pyritään vähentämään kaikin keinoin. Koska vapaamatkustamisen vähentämiseen ei ole yhtä ainoaa toimivaa keinoa, pidämme tärkeänä sitä, että lainsäädäntö tukee erilaisin keinoin tuottajavastuun toteutumista.

A. Viranomaisvalvonta

Vapaamatkustamisen vähentämiseksi valvontaviranomaisille on riittävien valvontaresurssien lisäksi taattava luotettavat tiedot markkinoille saatetuista tuotteista ja tuottajista. Tällä hetkellä viranomainen ei saa tietoja EU:n sisäkaupasta, koska tulli ei luovuta sille tietoja vedoten tilastolakiin. Tullin roolin vahvistamista tuottajavastuun valvonnassa on tarkasteltava pikimmiten, kuten esitimme jätelain ollessa lausuntokierroksella:

Nykyisen jätelain 25 §:ssä säädetään, että tullin tehtäviin kuuluu valvoa toimialallaan 68 §:ssä tarkoitettuja juomapakkauksia koskevien tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista sekä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa jätteiden kansainvälisiä siirtoja. Lisäksi tulli valvoo elohopea-asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tuontia jätteenä koskevan rajoituksen noudattamista. Nykyisen sääntelyn mukaan Tullin rooli rajoittuu siis lähinnä jätteiden kansainvälisen siirron valvontaan, vaikka käytännössä Tulli on ainoa viranomainen, jolla on tiedot markkinoille saatetuista tuotteista ja tuottajista sekä mahdollisuus valvoa pysäyttää jätelain vastaisten tuotteiden markkinoille laskeminen. Katsomme, että Tullin jätelain mukaisiin valvontatehtäviin tulisi sisällyttää valvontayhteistyö Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa tuottajavastuun toteutumista Suomen markkinoille saatettavien tuotteiden ja maahantuojien tietojen osalta, sekä velvollisuus estää jätelain 128 §:n 1 mom. 2 kohdan mukaisten tuotteiden markkinoille laskeminen.

B. Jakelijoiden ja julkisten hankintaviranomaisten rooli / tuottajarekisterin kehittäminen

Tuottajavastuusta tulisi lisäksi tehdä pakollinen vaatimus, joka huomioidaan läpi koko tuotteen hankinta- ja jakeluketjun. Tämän varmistamiseksi tuotteen jakelijoille ja julkisia hankintoja tekeville tahoille on asetettava vaatimus tarkastaa tuottajan rekisteröityminen ennen tuotteen hankintaa. Tarkastaminen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman nykyistä parempaa kansallista tuottajarekisteriä, jota koskeva TYNK:n avoin tietopalvelu -säännösehdotus oli valitettavasti jätetty huomioimatta jätelakiesityksessä. Nykyinen tilanne vaikeuttaa vapaamatkustajavalvontaa, eikä esimerkiksi jakelijan tai kaikkien viranomaisten ole mahdollista tarkistaa onko joku yritys hoitanut tuottajavastuuvelvoitteensa tietyn tuotteen osalta. Tuottajarekisterin kehittäminen ehdotettuun suuntaan edistäisi myös esitykseen sisältyvää ”yhden luukun periaatetta” koskevaa vaatimusta, koska rekisterin avulla saataisiin kaikki tiedot kaikista tuottajavastuun hoitaneista yrityksistä yhteen paikkaan ja julkisesti tarkasteltavaksi. Ehdotammekin lakiin lisättäväksi uutta pykälää 142 b §:

142 b § Tuottajarekisteriä koskeva tietopalvelu

Pirkanmaan ELY-keskuksen on ylläpidettävä tietoverkossa tietopalvelua, jossa on ajantasaiset tiedot tuottajarekisteriin hyväksytyistä tuottajista, tuottajayhteisöistä ja tuottajayhteisöjen jäsenistä sekä tiedot tuottajavastuun hoitamisesta tuoteryhmittäin. Tuottajavastuurekisteristä on voitava hakea tietoja rajattuna hakuna käyttäen hakuperusteena yrityksen nimeä tai Y-tunnusta.

Tietojärjestelmässä julkaistavat tiedot saa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentin estämättä sisältää tuottajan nimeä ja y-tunnusta koskevat tiedot. Henkilötiedot on poistettava tietopalvelusta viipymättä sen jälkeen, kun tuottajarekisteriin hyväksytty tai merkitty toiminta on päättynyt ja tieto päättymisestä on merkitty tuottajarekisteriin taikka hyväksyminen on jätelain 107 §:n nojalla peruutettu tai määrätty raukeamaan lainvoimaisella päätöksellä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tietopalveluun sisällytettävistä tiedoista ja niiden käsittelystä.

C. Etämyyjät ja myyntialustat

Pidämme hallituksen esityksen mukaisesti perusteltuna, että tuottajavastuu ulotetaan koskemaan etämyyntiä. Tällä hetkellä ulkomailta käsin toimivat verkkokaupat eivät osallistu Suomeen myymiensä tuotteiden kierrätyskustannuksiin, vaan kierrätysjärjestelmää hoitavat käytännössä kotimaiset yritykset. Tuottajien aseman tasapuolistaminen on olennaista verkkokaupan kasvaessa. Haasteena tulee kuitenkin jatkossakin olemaan valvonta, sillä kansallisella viranomaisella ei ole toimivaltaa ulkomaisiin etämyyjiin. Tästä syystä tarvitaan uusia, mielellään EU-tason valvontaratkaisuja, jotta ulkomaiset toimijat saadaan kattavasti mukaan osallistumaan jätehuollon kustannuksiin. Yksi vaihtoehto voisi olla kansainvälisten verkkokauppojen myyntialustojen asettaminen toissijaisiksi tuottajavastuullisiksi. Toissijainen vastuu tarkoittaisi sitä, että myyntialustan tulisi huolehtia alustaansa käyttävien tuotteiden tuottajavastuuvelvoitteiden täyttämisestä Suomessa, mikäli alustoilla toimivat yritykset eivät itse sitä tee.

Vähintään myyntialustoille pitäisi asettaa velvollisuus tarkistaa alustalla toimivan etämyyjän rekisteröityminen, mikä edellyttää edellä kohdassa B. tarkoitettua julkista tuottajarekisteriä. Pidemmällä tähtäimellä kansalliset tuottajarekisterit voisi olla hyvä harmonisoida ja yhdistää EU-tason rekisteriksi, mikä myös tehostaisi eri jäsenmaiden viranomaisten valvontayhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Etämyyjien valvonnan kytkemistä arvonlisäverotukseen tulee myös tarkastella vaihtoehtona, ja ainakin vähintään edellyttää sekä veroviranomaisen että tullin tiedottavan etämyyjiä pakollisista tuottajavastuuvelvoitteista. Myös tavaran tuontiin osallistuvien kuljetusliikkeiden roolia olisi syytä selvittää, sillä heillä on myyntialustojen, veroviranomaisten ja tullin jälkeen paras tieto etämyynnin keinoin Suomen markkinoille saatetuista tuotteista.

II Tuottajavastuun hoitaminen ja tuottajien yhteistyö

A. Pakollinen liittyminen tuottajayhteisöön (62 §)

On erittäin kannatettavaa, että tuottajavastuullisille yrityksille asetetaan hallituksen esityksen mukaisesti ensisijaisesti velvoite liittyä tuottajayhteisöön. Tuottajavastuun hoitaminen yksin on käytännössä mahdotonta, joten esitys pienentää vapaamatkustamisen riskiä. Lisäksi esitys keventää valvovan viranomaisen työtaakkaa. Säännöksen soveltamisen selkeyttämiseksi pidämme kuitenkin tärkeänä sitä, että hallituksen esityksen perusteluihin tarkennettaisiin, koska 2 momentin mukainen poikkeusmahdollisuus rekisteröityä suoraan viranomaisen ylläpitämään tuottajarekisteriin olisi mahdollista. Mielestämme sen tulisi olla mahdollista vain sellaisissa tapauksissa, joissa tuotteen omistusoikeus säilyy koko tuotteen käyttöiän markkinoille saattajalla (esim. tuonti tai valmistus omaan käyttöön tai leasing -toimintaa varten).

B. Tuottajayhteisöjen toiminta (63 §)

Lakiesityksen 63 §:n mukaan tuottajayhteisöille asetetaan jatkossa velvollisuus julkaista tiedot liittymis- ja vuosimaksuista sekä kierrätysmaksuista kappale- tai tonniperusteisesti www-sivuillaan. Säännöksellä halutaan yhdenmukaistaa tuottajayhteisöjen toiminnan julkisuutta koskevia vaatimuksia, mitä lähtökohtaisesti kannatamme. Katsomme kuitenkin hinnastojen julkaisemista koskevan ehdottoman vaatimuksen ongelmalliseksi kilpailuteknisistä syistä johtuen. Kilpailutilanteessa epävirallista keräyskanavaa (esim. romukauppaa) vastaan toimivat tuottajayhteisöt eivät voi täysin avoimesti jakaa hintojaan. Lisäksi aloilla, joilla toimii monta tuottajayhteisöä, eri tuottajayhteisöillä voi olla täysin erilaiset raportointi- ja hinnoittelurakenteet, jolloin vertailtavuutta ei ole. Siksi katsommekin, että säännöstä tulisi lieventää edellyttämällä hinnastojen julkaisemista mahdollisuuksien mukaan.

C. Tuottajien maksuosuuksien mukauttaminen (63 a §)

Ehdotetun uuden säännöksen mukaan tuottajayhteisössä maksuosuudet olisi jaettava tuottajien kesken tasapuolisesti suhteessa näiden markkinoille saattamiin tuotteisiin. Perustelujen mukaan tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että vastuiltaan suurimmille tuottajille ei voitaisi myöntää paljousalennuksia, eivätkä vastaavasti pieniä määriä markkinoille saattavien tuottajien maksut tuoteyksikköä kohti saisi olla korkeampia kuin suuria määriä markkinoille saattavien. Tämä koskisi perustelujen mukaan myös tuottajayhteisön liittymismaksuja ja hallinnollisia maksuja. Maksuosuuksien mukauttamisvaatimus on johdettu jätedirektiivin 8 a artiklasta, jonka soveltamista koskevassa komission ohjeluonnoksessa[2] todetaan vapaasti suomennettuna seuraavaa: tuottajayhteisöjen hallinnollisiin kustannuksiin liittyvien maksujen mukauttaminen aiheuttaa todennäköisesti tarpeetonta monimutkaisuutta ja hallinnollista taakkaa tuottajayhteisöille, eikä sitä sen vuoksi pitäisi suositella. Kannatamme operatiivisten kustannusten jakoa markkinoille saatettujen määrien perusteella. Kustannustenjaon oikeudenmukaisuuden kannalta pidämme kuitenkinkin tärkeänä, että tuottajilta voidaan jatkossakin periä tarvittaessa todelliseen hallinnolliseen työmäärään perustuvat kiinteät liittymismaksut ja muut hallinnolliset maksut. Kiinteät maksut ovat osa oikeudenmukaista aiheuttamisperiaatteella tehtyä kustannusjakoa, koska pienet tuottajat aiheuttavat samat resursointitarpeet kuin suuri tuottaja (raportointikulut, laskutuskulut, hallintokulut, neuvontapalvelut, jne.). Näin ollen esitämme säännöksen 63 a § perusteluja tarkennettavan tältä osin vastaamaan jätedirektiivin tarkoitusta.

D. Ns. ”Yhden luukun periaate” (65 §)

Pidämme oikeasuuntaisena sitä, että lausuntopalautteen perusteella tarkistettiin esityksen 65 §:ään kirjattua tuottajayhteisöjen yhteistyötä koskevaa ns. yhden luukun periaatetta. Yhteistyötä tuottajayhteisöjen välillä on edistetty omaehtoisin toimin jo vuosia ja erilaiset yhteistyökäytännöt tuottajayhteisöjen välillä ovat rakentuneet sen pohjalta, miten eri tuottajavastuut koskevat tuottajia. Näemme olemassa olevien yhden luukun järjestelyjen lisäksi tarpeellisena helpottaa tuottajien rekisteröitymistä yhteistyössä tuottajavastuuta valvovan viranomaisen kanssa ja olemme laatineet jo ehdotuksen yhteisen tieto- ja rekisteröitymisportaalin toteuttamisesta.

III Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

A. Tuottajavastuujärjestelmien vähimmäisvaatimukset

Jätedirektiivin 8 a artiklassa säädetään, että ennen 4.7.2018 perustettujen tuottajavastuujärjestelmien on täytettävä jätedirektiivin 8 a artiklassa säädetyt vähimmäisvaatimukset viimeistään 5.1.2023. Hallituksen esityksen voimaantulosäännöksen mukaan laki tulisi voimaan 1.7.2021, mikä on käytännössä kohtuuttoman lyhyt valmistautumisaika tuottajayhteisöille esitettyjen muutoksen toteuttamiseksi. Näin ollen esitämme tuottajavastuuta koskeville vähimmäisvaatimusten osalta 12 kuukauden pituista siirtymäaikaa velvoitteiden voimaan astumiselle lain voimaantulosta. Lisäksi pidämme tärkeänä, että käynnissä oleva EU:n akkuasetusvalmistelu huomioidaan jätelain siirtymäsäännöksissä, ja siten vähennetään tuottajiin kohdistuvia moninkertaisia hallinnollisia vaatimuksia.

B. Sähköinen siirtoasiakirja

Hallituksen esityksessä esitetään vaarallisten jätteiden osalta siirtymistä sähköisiin siirtoasiakirjoihin Suomen sisällä tapahtuvissa jätekuljetuksissa 2022 alkaen. Tuottajavastuunalaisten jätteiden osalta tämä koskee mm. paristoja ja akkuja ja sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Siirtoasiakirjojen laatiminen hoidetaan nykyisellään tuottajien järjestämän noutokuljetusten yhteydessä palveluna rahti/siirtoasiakirjoissa, mikä takaa sekä toiminnan laadun että kustannustehokkuuden. Siirtoasiakirjojen sähköistäminen edellyttääkin merkittäviä muutoksia koko palveluntarjoajan logistiseen ketjuun ja ajonhallintajärjestelmään, minkä vuoksi ehdotamme 12 kuukauden pituista siirtymäaikaa velvoitteen voimaan astumiselle alkaen lain voimaantulosta.

IV Pakkaustuottajien kustannusvastuu

Tuottajavastuullisten yritysten vastuu pakkausjätteistä tulisi rajata pakkausjätteille asetettujen kierrätystavoitteiden saavuttamiseen. Tuottajille ollaan kuitenkin tämän lisäksi asettamassa kustannusvastuu kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkausten keräämisestä kaikilta vähintään viiden perheen asuinkiinteistöiltä. Tästä vaatimuksesta aiheutuu merkittävästi korkeammat kustannukset kuin mitä materiaalikohtaisten kierrätystavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi.

V Uusioraaka-ainemarkkinoiden kehittäminen ja kierrätyksen toimintaympäristön tukeminen muulla sääntelyllä

Tuottajavastuun ansiosta monia uusiomateriaaleja saadaan kattavien erilliskeräysjärjestelmien kautta merkittäviä määriä talteen. Kaikille materiaaleille ei kuitenkaan ole riittävästi kysyntää markkinoilla, koska neitseellisiä materiaaleja on saatavilla edullisemmin. Kiertotalouden edistämiseksi katsommekin, että uusioraaka-aineiden markkinoita tulisi vahvistaa pitkäjänteisellä ja konkreettisia kannusteita sisältävällä ohjauksella. Yleisesti olisi linjattava ja kaiken sääntelyn kehittämisessä huomioitava, että aina jos on mahdollista ja kustannustehokasta tulisi ensisijaisesti käyttää kierrätysmateriaaleja korvamassa neitseellisiä raaka-aineita. Koska tuotteita ja jätteitä säännellään monesta eri näkökulmasta, uusioraaka-ainemarkkinoiden kehittymistä nopeuttaisi myös eri alojen asiantuntijoiden ja viranomaisten tiiviimpi yhteistyö. Myös kierrätyksen toimintaympäristön tukemiseen tulisi sekä kansallisesti että EU-tasolla etsiä tehokkaita keinoja, esimerkiksi selvittämällä miten ympäristöluvitusta sekä jätevakuuksien määrittelyä voisi nopeuttaa ja yhdenmukaistaa ja voisiko kierrätysteollisuuden sähköveroluokkaa alentaa valtioneuvoston Kiertotalouden strategisen ohjelman mukaisesti.

Kunnioittavasti

Liisa-Marie Stenbäck
toimitusjohtaja Recser Oy
puheenjohtaja Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK

---

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/851, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta

[2] Commission Guidelines on the general minimum requirements for extended producer responsibility schemes set out in Article 8a of the Waste Framework Directive 2008/98/EC (draft version 18 September 2020), s. 7.

Suomessa eri aloilla toimivista jätelain tarkoittamista tuottajayhteisöistä 14 tekee tiivistä edunvalvonta- ja viestintäyhteistyötä Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan (TYNK) muodossa. TYNK on ollut edustettuna YM:n jätealan strategisessa yhteistyöryhmässä sekä jätelakivalmistelutyöryhmässä ja lisäksi antanut lausunnon jätelain muutosta koskien. Tuottajavastuun ansiosta monien tuotteiden palauttaminen kierrätykseen on maksutonta, ja kattavat keräysverkostot on tuotu lähelle tuotteiden käyttäjiä. Tuottajavastuu edistää parhaimmillaan merkittävästi kiertotaloutta tehostamalla monien materiaalien erilliskeräystä ja kierrätystä. Tuottajavastuun toteutumisen kannalta olennaista on tuottajavastuun jakautuminen oikeudenmukaisesti tuottajavastuussa olevien yritysten välillä ja että kaikki hoitavat tuottajavastuuvelvoitteensa. Tuottajavastuulla on merkittävä rooli tiettyjen tuotteiden jätehuollon järjestämiseksi, sillä tuottajavastuussa olevat yritykset muodostavat yhden kolmesta jätehuollon vastuutahosta Suomessa kuntien ja jätteiden haltijoiden lisäksi. Tuottajille tulee myös jatkossakin taata oikeus järjestää jätehuolto.

Suomessa tuottajavastuujärjestelmät toimivat pääosin jo hyvin ja vakiintuneesti saavuttaen niille asetetut vaatimukset. Suurin haaste tuottajavastuun toteutumiselle on ollut vapaamatkustaminen, jonka ratkaisemisessa sääntelyllä on merkittävä rooli. Pidämme TYNK:ssä erittäin merkittävänä asiana, että parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevassa jätelain muutosesityksessä on saatettu kansainvälinen verkkokauppa selkeästi tuottajavastuun piiriin. Tuottajien aseman tasapuolistaminen on olennaista verkkokaupan kasvaessa. Tuottajavastuusta on lisäksi tehtävä pakollinen vaatimus, joka huomioidaan läpi koko tuotteen hankinta- ja jakeluketjun. Tämän varmistamiseksi tuotteen jakelijoille ja julkisia hankintoja tekeville tahoille on asetettava vaatimus tarkastaa tuottajan rekisteröityminen ennen tuotteen hankintaa. Tarkastaminen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman nykyistä parempaa kansallista tuottajarekisteriä, jota koskeva TYNK:n avoin tietopalvelu -säännösehdotus oli valitettavasti jätetty huomioimatta jätelakiesityksessä.

Vapaamatkustamisen vähentämiseksi valvontaviranomaisille on riittävien valvontaresurssien lisäksi taattava luotettavat tiedot markkinoille saatetuista tuotteista ja markkinoille saattajista. Tällä hetkellä viranomainen ei saa tietoja EU:n sisäkaupasta, koska tulli ei luovuta sille tietoja vedoten tilastolakiin. Tullin roolin vahvistamista tuottajavastuun valvonnassa on tarkasteltava pikimmiten, kuten esitimme jätelain ollessa lausuntokierroksella. Kansainvälisen verkkokaupan valvontaan taas tarvitaan uusia EU-tason ratkaisuja, joiden etsimisessä Suomen tulisi olla aktiivinen.

Jätelakiesityksessä ehdotetaan tuottajille ja tuottajayhteisöille paljon uusia niiden toimintaan merkittävästi vaikuttavia vaatimuksia aina maksujen mukauttamisesta erilaisiin yhteistyö-, tiedonanto- ja raportointivelvoitteisiin. Uusiin vaatimuksiin vastaamiseen on tuottajayhteisöille taattava riittävän pitkä valmistautumisaika, ainakin vähintään uudelleenrekisteröitymiseen saakka. Lisäksi käynnissä oleva EU:n akkuasetusvalmistelu vaikuttaa paristojen ja akkujen tuottajavastuuseen, joka tulisi ottaa huomioon laadittaessa jätelain siirtymäsäädöksiä ja siten vähentää tuottajiin kohdistuvia moninkertaisia hallinnollisia vaatimuksia. Pakkaustuottajien vastuu ja kustannukset nousevat jätelakiesityksen myötä merkittävästi ja kasvun maksajia ovat viime kädessä kuluttajat.

Olemme käytettävissänne kaikissa tuottajavastuuseen liittyvissä asioissa!

Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK:

· Puheenjohtaja Liisa-Marie Stenbäck, Recser Oy (liisa-marie.stenback@recser.fi), +358 10 249 1704

· Pääsihteeri Arto Silvennoinen (arto.silvennoinen@tuottajayhteiso.fi), +358 400 674 199

Pakkaukset ja juomapakkaukset:

· Pasi Nurminen, Suomen Palautuspakkaus Oy (pasi.nurminen@palpa.fi)

· Juha-Pekka Salmi ja Eija Jokela, Suomen Kuitukierrätys Oy
(juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi; eija.jokela@kuitukierratys.fi)

· Satu Estakari, Mepak-Kierrätys Oy (satu.estakari@mepak.fi)

· Vesa Soini ja Peter Rasmussen, Suomen Uusiomuovi Oy (vesa.soini@uusiomuovi.fi;
peter.rasmussen@uusiomuovi.fi)

Romuajoneuvot:

· Juha Kenraali, Suomen Autokierrätys Oy (juha.kenraali@autokierratys.fi)

Renkaat:

· Risto Tuominen, Suomen Rengaskierrätys Oy (risto.tuominen@rengaskierratys.com)

Paristot ja akut:

· Johanna Alakerttula, Akkukierrätys Pb Oy (johanna.alakerttula@akkukierratyspb.fi)

· Olli Alanen, ERP Finland ry (o.alanen@erp-recycling.org)

· Liisa-Marie Stenbäck, Recser Oy (liisa-marie.stenback@recser.fi)

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet:

· Arto Puumalainen, SER-tuottajayhteisö ry (arto.puumalainen@serty.fi)

· Olli Alanen, ERP Finland ry (o.alanen@erp-recycling.org)

· Pertti Raunamaa, FLIP ry (pertti.raunamaa@flip.fi)

· Sakari Hietala, SELT ry (sakari.hietala@elker.fi)

Keräyspaperi:

· Merja Helander, Suomen Keräystuote Oy (merja.helander@suomenkeraystuote.fi.)

· Jari Tallbacka, Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy (jari.tallbacka@encorepalvelut.fi)

TYNK:n nykyinen pääsihteeri Eija Jokela jättää tehtävänsä vuoden vaihteessa uudelle pääsihteerille Arto Silvennoiselle. Arto
on pitkän linjan tuottajavastuuammattilainen ja hän on myös alusta alkaen ollut mukana TYNK:n toiminnassa.

Uudet yhteystiedot ovat

Sähköposti: arto.silvennoinen@tuottajayhteiso.fi
Puhelin: 0400 674 199

Tausta

Esityksellä pantaisiin täytäntöön EU:ssa hyväksytyt uudet jätealan säädökset sekä tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä annettuun SUP-direktiiviin sisältyvät tuotekiellot ja merkintävaatimukset. Lisäksi esityksellä toteutetaan Sanna Marinin hallituksen ohjelman strategiseen kokonaisuuteen ”Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi” sisältyviä kirjauksia, joilla lisätään jätteen kierrätystä ja siten vahvistetaan Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä.

EU:ssa hyväksytty ns. jätesäädöspaketti sisältää neljä jätealan direktiiviä, joilla muutetaan kuutta jätealan direktiiviä: jätedirektiiviä, pakkausjätedirektiiviä, kaatopaikkadirektiiviä, romuajoneuvodirektiiviä, paristo- ja akkudirektiiviä sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiiviä. Direktiivimuutokset on pantava täytäntöön jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä 5.7.2020 mennessä. SUP-direktiiviin sisältyviä tuotekieltoja ja merkintävaatimuksia on sovellettava 3.7.2021 alkaen.

Esitykseen sisältyvät myös ehdotukset pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annettua POP-asetusta täydentäviksi säännöksiksi sekä aluskierrätysasetusta täydentävien jätelain säännösten muuttamisesta. Lisäksi esitetään joitakin kansallisiin jätelainsäädännön kehittämistarpeisiin perustuvia ehdotuksia, esimerkiksi jätteiden kuljettajien ja välittäjien hyväksymismenettelyjä ja rangaistuksia koskevien säännösten muuttamiseksi.

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan muutettavaksi jätelakia sekä ympäristönsuojelulakia, kemikaalilakia, rikoslakia sekä lakia rikesakkorikkomuksista.

Lakiehdotus, perustelut ja asetusmuutokset.

Rekisteröidyllä on oikeus tarkistaa ja nähdä itseään koskevat tiedot sekä oikeus saada tiedot kirjallisesti tai sähköisessä muodossa. Asiaa koskevat pyynnöt osoitetaan osoitteeseen: info@tuottajayhteiso.fi.

Rekisteröidyllä on tietyissä tapauksissa oikeus vaatia rekisterinpitäjää poistamaan kaikki itseään koskevat tiedot ilman aiheetonta viivytystä siten, kuin tietosuojalainsäädännössä säädetään.

Oikeus siirtää tiedot toiseen järjestelmään, sekä oikeus rajoittaa ja vastustaa tietojen käsittelyä Rekisteröidyllä on oikeus vaatia tietojensa siirtämistä toiselle rekisterinpitäjälle, mikäli se on teknisesti mahdollista.

Rekisteröidyllä on tietosuojalainsäädännössä määritellyin edellytyksin oikeus rajoittaa tai
kokonaan vastustaa tietojen käsittelyä.

Renkaiden vastaanottopisteet

Autojen vastaanottopaikat

Akkujen keräyspisteet

Kannettavien akkujen ja paristojen keräyspisteet

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräyspisteet

Keräyspaperi

Pantillisten juomapakkausten vastaanotto kioskeissa ja kaupoissa

Pakkausten keräys RINKI-ekopisteissä

Lisäksi kierrätys.info -palvelusta myös muiden kuin tuottajavastuunalaisten jätteiden keräyspisteet, esim. tekstiilit.