Jätehuollosta kohti kiertotaloutta – mitä muutokset merkitsevät Suomelle?
Pirkanmaan ELY-keskuksen järjestämä tuottajavastuun syysseminaari kokoontui Helsinkiin pohtimaan tuottajavastuun polttavimpia kysymyksiä 23.9.2025. Tuottajavastuun syysseminaari järjestetään vuosittain jätelain tarkoittaman tuottajavastuun yhteistyöryhmän toteuttamiseksi.

EU:n tuottajavastuu muutoksessa – asetukset korvaavat direktiivit
Ympäristöministeriön hallitussihteeri Johanna Routio muistutti, että Euroopan unionissa tuottajavastuu nähdään keskeisenä osana kiertotaloutta. Aiemmin sääntely perustui usein direktiiveihin, jotka jäsenmaat toimeenpanivat omalla lainsäädännöllään. Nyt yhä useammin käytetään asetuksia, jotka tulevat suoraan voimaan kaikissa jäsenmaissa. Tämä nopeuttaa ja yhdenmukaistaa sääntelyä, mutta samalla kaventaa kansallista liikkumavaraa.
Akkuasetus astui voimaan elokuussa 2024, ja sen siirtymäsäännökset ulottuvat jopa vuoteen 2036. Asetus kattaa tuotteen koko elinkaaren: hiilijalanjäljen ilmoittamisen, tuotepassin ja vaatimustenmukaisuuden todentamisen. Akkuasetus on ensimmäinen laatuaan tuottajavastuun sääntelyssä.
Suomi joutuu maksamaan – 175 miljoonan euron omavaramaksu ehdolla
EU-komissio on ehdottanut, että Suomessa kierrättämättä jääneistä sähkö- ja elektroniikalaitteista (SER-laitteet) sekä muovipakkauksista perittäisiin omavaramaksu. Vuoden 2023 määrien perusteella Suomen osuus ehdotetusta SER-omavaramaksusta olisi 175 miljoonaa euroa. Ehdotus liittyy komission omien varojen uudistukseen, ja valtiovarainministeriö valmistelee asiaa Suomessa.
SER-rikkomusmenettely: Suomi ei ole saavuttanut EU:n tavoitteita
EU-komissio antoi vuonna 2024 virallisen huomautuksen Suomen SER-tuottajavastuun tavoitteiden toteutumisesta, minkä seurauksena Suomi on rikkomusmenettelyssä SER-keräystavoitteiden osalta.
TYNK puheenjohtaja ja ERP Finland ry:n toimitusjohtaja Olli Alanen korostaa, että suurimmat haasteet liittyvät pitkän käyttöiän taloteknisiin laitteisiin, kuten aurinkopaneeleihin, ilmalämpöpumppuihin ja lämminvesivaraajiin. Ne eivät palaudu tuottajayhteisöjen verkostoon EU:n asettamassa aikataulussa. Joissakin tuoteryhmissä 65 prosentin keräystavoite saavutetaan, mutta suurten kodinkoneiden, pienten laitteiden ja taloteknisten laitteiden osalta jäädään tavoitteesta noin 5 000 tonnia.
Haasteet ja ratkaisuehdotukset
- Harmaat jätevirrat ja vapaamatkustus on saatava hallintaan.
- Tilastoinnin ja laskentasääntöjen on oltava yhteismitallisia.
- Keräysjärjestelmän ulkopuolelle jäävien laitteiden tilastointi on avainasemassa.
- B2B-laitteiden raportointi on saatava tuottajayhteisöjen hallintaan.
Tasapuolinen kohtelu ja valvonta ovat keskiössä. Sähköteknisen kaupan liiton toimitusjohtaja Salla-Maari Muhonen muistuttaa, että kaikkien tuottajien on rahoitettava vastuunsa tasapuolisesti, eli ns. vapaamatkustajia ei saa olla. Suuri kysymys on, toimiiko valvonta käytännössä.
Mitä muutokset merkitsevät käytännössä? Tuottajavastuun uudistukset vaativat Suomessa konkreettisia toimia, jotta EU:n tavoitteet saavutetaan ja valvonta toimii. Keskeisiä teemoja ovat tilastoinnin ja laskentasääntöjen yhdenmukaistaminen, keräysjärjestelmän ulkopuolelle jäävien laitteiden hallinta sekä valvonnan tehostaminen.
Jatketaan keskusteluja Tuottajavastuuiltapäivässä 6.11.2025, ilmoittaudu mukaan tapahtuman sivulla: tuottajayhteiso.fi/tvip
Kuva: Pöllö CC BY 3.0