Mitä tuottajavastuulla tarkoitetaan?

Keskiviikko 5.4.2017 - Kyösti Pöyry

Jätelain tuottajavastuusäädökset on tehty kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Markkinoille tavaroita ja/tai pakkauksia toimittavat yritykset velvoitetaan keräämään ja hyötykäyttämään tuotteensa niiden käytöstä poistumisen jälkeen. Tämä ”saastuttaja vastaa” periaate on tuttu jo elinkeinoelämän muilta osa-alueilta. Tuottajavastuutahan on Suomessa kohdistettu papereihin, pakkauksiin, akkuihin, paristoihin, autoihin, sähkö- ja elektroniikkatuotteisiin ja renkaisiin. 

Tuottajille asetetut vaatimukset voisi rinnastaa sujuvasti toiminnan harjoittajan ympäristölupaan. Tietyt keräyspistevaatimukset ja talteenotto sekä kierrätystavoitteet on saavutettava. Toimintaa varten on viranomaisille toimitettava suunnitelmat ja osoitettava taloudelliset vakuudet toiminnan häiriöttömästä jatkuvuudesta puolen vuoden ajalle. Suomessa tuottajien taloudelliset vastuut ovat jo satojen miljoonien arvoista toimintaa. 

Jokainen tuottaja joutuu omalta osaltaan vastuuseen markkinoille toimittamiensa tuotteiden jätehuollon järjestämisestä. Tämän vastuun voi joko hoitaa itse tai liittymällä tuottajayhteisöön jäseneksi. Tuottajayhteisö on usein järkevin tapa hoitaa koko maan tasolla keräysverkoston järjestämisvelvoite. Taloudellisesti toiminta voi olla suhteellisen raskas velvoite, mikäli kierrätettävän materiaalin arvo ei tuota kompensaatiota hyötykäytössä. 

Käytännössä tuottajavastuuta ollaan harjoitettu Suomessa jo reilu vuosikymmen. Useiden materiaalien talteenotossa ja hyödyntämisessä ilmenee kuitenkin edelleen taloudellisia ja toiminnallisia epäkohtia. Arvoltaan positiivisia tuotteita ollaan kyllä halukkaasti keräämässä ja hyödyntämässä ns. jokamiehen oikeudella. Harmaat markkinat keräävät kermaa autoista akkuihin ja keräyspaperiin. Tuottajilla on täysi vastuu keräystoiminnan järjestämisestä kautta maan, syrjäseudut mukaan lukien. Kapasiteetit on pidettävä yllä kaikissa markkinatilanteissa. Positiivisen arvon tuotteet katoavat asutuskeskuksista suhdanneyrittäjille. Negatiivisen arvon tuotteet ja sivukylät kyllä jäävät tuottajille ja tuottajayhteisöille. 

Tuottajat jäävät paitsioon keräysmäärissä ja taloudellisissa panoksissa. Toimiluvan (ts. ympäristöluvan) ehtoja ei voida noudattaa eikä luvalla sanoen jätelainkaan tarkoitusta. Tämän ongelman lainsäätäjä ja valvojatkin tunnistavat, mutta tilanne vain pahenee. Ongelman ratkaisuksi on tuottajien taholta esitetty tuottajien oikeuksien ja velvollisuuksien symmetristä tulkintaa ja usean tuottajavastuutahon toimiessa kentällä ns. clearing house -menettelyä toimijoiden kesken keräyksen ja hyötykäytön toteutuksessa.

Kirjoittaja on Paperinkeräys Oy:n toimitusjohtaja, Suomen Keräyspaperi tuottajayhteisö Oy:n asiamies ja Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan jäsen.

2 kommenttia . Avainsanat: jätelaki, tuottajavastuu, tuottajayhteisö, kierrätys, clearing house,

Miksi kierrätysmaksut nousevat

Maanantai 2.1.2017 - Juha-Pekka Salmi

Kuluttajille päätyvien aaltopahvi-, kartonki- ja paperipakkausten sekä nestekartonkipakkausten kierrätysmaksut nousevat vuonna 2017. Syynä tähän on pakkausten laajennettu tuottajavastuu ja sen mukanaan tuomat keräysverkoston kustannukset.

Uhkakuvat toteutuivat: ekopisteverkoston valmistuminen viivästyi ja siitä seurasi, että kartongin keräyskustannukset ovat niin tänä kuin ensi vuonnakin huimasti suuremmat kuin vuonna 2015 arvioimme.

Keräysverkosto alkaa ekopisteiden määrän ja kattavuuden osalta olla valmis, mutta pisteiden tyhjennysten optimointi ei ole vielä hanskassa. Ehdottomasti suurimmat haasteet tulevat siitä, että läheskään kaikkia kartonkipuristimia ei ole vielä sijoitettu suurimpiin pisteisiin, ja toisaalta pienempien keräysastioiden tyhjennysrytmit ovat vielä hakusessa.

Teollisuuskääreiden ja -säkkien sekä teollisuushylsyjen kierrätysmaksut pysyivät ennallaan. Nämä materiaalit eivät päädy Rinki-ekopisteisiin. Teollisuuden kuljetuspakkaukset kerätään sopimusperusteisesti suurina määrinä tehokkaasti eivätkä kustannukset ole muuttuneet.

Kierrätystavoitteiden saavuttaminen ei ole ongelma. Tavoitteet saavutetaan helposti kuljetuspakkausten eli aaltopahvin sekä teollisuuskuitujen tehokkaalla keräyslogistiikalla ja kierrätyksellä. Kun kartongin keräyskustannukset ovat nousseet, nostaa se tietysti tuottajayhteisön vakavaraisuusvaatimusta ja tuo osaltaan paineita kierrätysmaksuihin.

Kierrätyskuiduista on tällä hetkellä jopa pulaa. Aaltopahvia haluavat kaikki ja kartonkikin kiertää hyvin.

Murheena ovat oikeastaan ne kustannukset, jotka tulevat ekopisteistä kerättävästä alle 20 000 kartonkitonnista, mikä on vain noin 7 prosenttia koko kuitupakkausten kierrätysmäärästä. On kuitenkin tärkeää, että myös kuluttajille päätyvät pakkaukset löytävät tiensä kierrätykseen. Kun yhdessä teemme työmme tehokkaammin ja pienemmillä kustannuksilla niin säästämme rahaa ja ympäristöä. Mittarit ovat yksinkertaisia: tavoitteiden mukaiset kierrätysasteet ja tonnikustannukset.

 

Kirjoittaja on Suomen Kuitukierrätys Oy:n toimitusjohtaja sekä Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan ja työvaliokunnan puheenjohtaja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kierrätys, kierrätysmaksu, ekopiste, keräysverkosto, tuottajayhteisö

TYNK - yhteistyötä ja tietoa tuottajavastuusta

Tiistai 15.9.2015 - Eija Jokela

Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta (TYNK) on toiminut jo vuodesta 2012 alkaen tuottajayhteisöjen yhteistyöalustana. Sen tehtäväkenttään kuuluu niin viestintää kuin edunvalvontaakin. Yhtenä tärkeimmistä tehtävistä on tuottajien toimintaan liittyvien lainsäädännöllisten ja toiminnallisten kysymysten esille tuominen sekä ratkaiseminen yhteistyössä viranomaisten kanssa. Tavoitteena on oikeudenmukainen ja kattavasti toimiva tuottajavastuu.

Suomessa toimivista 17 tuottajayhteisöstä yhteensä 13 on mukana yhteistyössä, joka virallistettiin sopimuksella tammikuussa 2015. Tuottajayhteisöjen esittely löytyy TYNK:n sivuilta/Tuottajayhteisöt.

TYNK:n toiminnassa mukana olevat tuottajayhteisöt edustavat tuottajavastuun alaisia tuotteita ja pakkauksia: autoja, renkaita, akkuja, paristoja, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, paperia, metalli-, kuitu- ja muovipakkauksia sekä pantillisia juomapakkauksia. TYNK on käytännössä asiantuntijaverkosto, jonka puoleen voi ja kannattaa kääntyä kaikissa tuottajavastuuseen, kierrätykseen ja jätehuoltoon sekä kyseiseen lainsäädäntöön liittyvissä asioissa. 

TYNK:n toiminnassa jo tovin mukana olleena on todettava, että tuottajavastuuseen liittyy edelleen paljon mystiikkaa ja suuria kysymyksiä. Mitä on tuottajavastuu? Ketä se koskee? Mitä se maksaa? Mitä sillä saavutetaan? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin haluamme vastata näillä sivuilla ja erilaisissa tilaisuuksissa. Olemme käyneet mm. Eduskunnassa muutamaan otteeseen kertomassa tuottajavastuusta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista asioista tarkoituksena vaikuttaa paitsi meneillään oleviin myös tuleviin lainsäädännön uudistamisiin. 

Tieto on tarpeen myös vapaamatkustajien saamisessa mukaan kantamaan vastuunsa. Osa toimijoista ei yksinkertaisesti tiedä olevansa tuottajavastuullisia. Pirkanmaan ELY-keskuksella on tärkeä rooli valtakunnallisena tuottajavastuuta valvovana viranomaisena. He ovat koonneet tuottajavastuun infokirjeeseen tuottajavastuusta usein kysyttyjä kysymyksiä. Infokirjeen löydät Pirkanmaan ELY-keskuksen sivuilta  https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/mita-tarkoittaa-tuottajavastuu-#.Vff9Gofosfg ja TYNK:n sivuilta/Tietoa tuottajavastuusta.

TYNK:n toiminnan vielä hakiessa tarkempia suuntaviivojaan varmaa on, että tietoa ja ymmärryttämistä tarvitaan. Uudet www.tuottajayhteiso.fi -sivut avattiin syyskuussa. Sivujen sisältö täydentyy erityisesti tiedon jakamisen osalta. Yhteydenottolomakkeen toivon otettavan rohkeasti ja ahkerasti käyttöön!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tuottajavastuu, tuottajayhteisö, kierrätys, jätehuolto, edunvalvonta, viestintä, jätelainsäädäntö