Kierrätysrengasmateriaalien testaaminen

Tiistai 9.8.2016 - Risto Tuominen

Testausjärjestelyjen tulisi tukea kierrätysrengasmateriaalin hyödyntämistä kiertotalouden raaka-aineena. Nykyiset liukoisuus- ja ravistelutestit perustuvat jätemateriaalien
loppusijoittamiseen eikä renkaasta sivuleikkureilla otettu 0,5 grammaa painava kappale tue tai kuvaa kierrätysrenkaan ympäristövaikutuksia. Kokonainen henkilöautonrengas painaa keskimäärin 8 kg siinä vaiheessa, kun siitä tulee kierrätysmateriaalia. Järkevämpi ja renkaille sopivampi tutkimusmenetelmä olisi sellainen, jossa laitetaan kokonainen rengas esimerkiksi vuorokaudeksi tai viikoksi ultrapuhdasta vettä sisältävään tutkimuslaitteeseen ja otetaan tämän jälkeen vedestä näyte, josta analysoidaan kohtuullinen määrä alkuaineita ja yhdisteitä. Tällainen testausmenetelmä, joka tukee kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, partikkelikokoa ja toiminnallisuutta pitäisi saada mukaan MARA-asetukseen (Valtioneuvoston asetus 591/2006 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa). Eihän 100 mm maksimiraekooltaan olevaa kiviainestakaan seulota 0-32 mm seulalla, koska isojen partikkelien tiedetään jäävän ylimmälle seulalle.

Kierrätysrenkaan valmistus on pitkälle viety prosessi, johon testaaminen tulisi kytkeä. Tuotteista testataan tyypillisesti niiden ominaisuuksia valmistusvaiheessa ja varmistetaan, että tuotantoerä täyttää sille asetetut laatuvaatimukset. Tällä hetkellä kierrätysrengas- materiaalista on tehty erilaisia määrityksiä käyttökohteen ja – paikan mukaisesti, joka ei millään tavalla tue kierrätysrengasmateriaalien hyödyntämistä. Eri valmistajien renkaiden koostumus vaihtelee toisistaan ympäristönsuojelun näkökulmasta olemattoman vähän eikä heidän nyansseihinsa ole mahdollista liikesalaisuuden vuoksi päästä edes käsiksi. MARA-asetus huomioiden kierrätysrengasmassojen testaaminen tulisi muuttaa valmistuserä- tai tonnimääräkohtaiseksi, jolloin testaus suoritettaisiin aina tuotantoprosessin yhteydessä.

Kierrätysrengasmateriaaleja voidaan käyttää erittäin laajasti erilaisiin sovellutuskohteisiin ja uusia kehitellään jatkuvasti lisää. Nykyisin on olemassa ohjeistuksia, joiden avulla pystytään tunnistamaan potentiaalisimmat käyttökohteet kierrätysrengasmassoille. Näitä ohjeita on Suomen Rengaskierrätyksen ja Kuusakosken toimesta laadittu useita. Lisäksi eripuolilla maailmaa on laadittu huomattava määrä maakohtaisia ohjeistuksia, joita suurelta osin voidaan soveltaa sellaisenaan myös Suomessa. Nämä tiedot tulisi hyödyntää sovellettaessa MARA-asetusta kierrätysrengasmateriaalien hyödyntämiseen erilaisissa käyttökohteissa.

Kirjoittaja on Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja, Tuottajayhteisöjen Neuvottelukunnan ja työvaliokunnan jäsen.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kierrätys, rengas, testaaminen, MARA